Hohhoijaa. Onpas maailma täynnä rasittavia koiranomistajia. Pienen hetken sisällä Riku on saanut lenkillä jo kaksi koiraa kimppuunsa: toinen karkasi "hups vaan" omistajaltaan, joka piti tottelematonta koiraansa vapaana kadulla kävellessä ja toinen tuli naapurin aidan reiästä tänään aamulla hampaat edellä päälle meidän pihan puolelle. Siinä taisi lähitienoo herätä, kun aamun valjetessa karjuin ja kiroilin tälle rumalle hurtalle, josta olen tainnut ennenkin avautua. Tämä on toinen niistä ääliökaksosista, jotka haukkuvat aina, kun joku kävelee ulkona. Nyt kaveri päätti tulla oikein meidän puolelle näyttämään hampaita ja käymään päälle.

Jos aidan reikä ei ole iltaan mennessä paikattu, en lupaa olla kiltisti.

Tässä vähän kuvia meidän 2-vuotiaasta.

This is Riku, 2 years old now.

Dracula... :)

Moi taas pitkästä aikaa!

Riku täytti viime lauantaina 2 vuotta ja onkin nyt sitten jo iso mies. Synttärisankari oli yökylässä "mummin" luona ja olivat herkutelleet juhlapäivän kunniaksi jäätelöllä. Muutenkin taitaa tuo koira saada tuolla kyläpaikassa aina sellaisia herkkuja, joista ei ole kotona tietoakaan... Mahtaa käydä korvien välissä kova kihinä, kun tutut maisemat lähestyvät ja tajuaa, että ollaan menossa sinne, missä saa kotitekoisia herkkuja ja missä rapsutetaan aina kun tekee mieli. Mummila on karvattomille ja karvaisille pienille selkeästi ihan lempparipaikka! :)

Maanantaina kävimme eläinlääkärissä poistamassa hammaskiveä. Koirulainen oli nukutuksen jälkeen ihan tokkurassa pikkutunneille asti ja taisi vähän inhota omistajiaan, kun suoraan herkkumummilasta vietiin eläinlääkäriin...

2-vuotisen taipaleen kunniaksi pohdin tuossa, että millainen koirulainen meille osuikaan ja totesin, että paras mahdollinen. Kiltti ja kuuliainen, mitään uhmakausia ei ole ollut ja riiviöksi pientä ei voi sanoa. (Jos ei lasketa sitä kaukosäädintä, joka oli maistunut pari viikkoa sitten). Kun kuuntelee monien muiden koiratarinoita, meidän Riku on toooosi kiltti. Tykkää lapsista ja on kiinnostunut kaikesta. Remmirähinäkin oli ilmeisesti vaan kausittaista, nyt sujuu oikein hyvin, vaikken koulutusta ehtinytkään pakkasten tultua siviilissä jatkaa.

Meidän pieni karvakuono on nyt siis 2 vee. Voisin yrittää ottaa sen kunniaksi pääsiäisen aikana muutamia uusia kuvia. Turkki ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa, mutta söpöliinihän tuo on silti.

 

Tänään on toiseksi viimeinen kerta Hienosti Hihnassa -kurssillamme. Tähän mennessä Riku on saanut jokaiselta tunnilta priimuksen maininnan, koska ei ole rähähtänyt kertaakaan treenien aikana. Ohjeet toimivat mainiosti ja viimeksi ohittelimme (pelottavan rumaa) uros-bullterrieriä jo ihan lähietäisyydeltä iloisesti ja nätisti.

Vapaa-ajalla olemme olleet vähän laiskempia tuon treenaamisen kanssa, mutta silti väittäisin huomaavani kaverissa oppimista. Myös hihnan vaihto on tuonut Rikuun ylpeyttä ja parempaa käytöstä lenkeillä. Tuntuu, ettei ne tyttöjen pissatkaan ole enää ihan maailman tärkeimpiä lenkillä. Tai joo, joskus ovat, joskus eivät.

Olen pitänyt erittäin paljon nykyisen koirakoulumme vetäjistä. Muissa kouluissa on ollut rahat pois -meininki ja menty tiettyjen "näin meillä on aina tehty" -listojen mukaisesti - toimi se koirallasi tai ei. Täällä vetäjiä OIKEASTI kiinnostaa jokaisen koiran henkilökohtainen oppiminen ja siihen vaadittavat tavat ja herkut. He ovat valmiita istumaan paikalla yöhön asti, mikäli koira ja suoritukset niin vaativat. Mainostamatta sen enempää, kyseessä on Kissa- ja Koirakoulu Heiluva Häntä (Pitäjänmäellä).

Leilalle kiitokset hormonikokeilukommentista, harkitsemme tuota vaihtoehtoa! Ei se tosiaan enää niin hurjalta ajatukselta tunnu, alkujärkytys on laantunut. :)

Ja voi että sentään, miten pieni, lutuinen ja ennen kaikkea pehmeä koira trimmauksen jälkeen meille tulikaan! Oikein rutistettava tapaus!

ILOISTA JOULUA JA VUOTTA 2010 KAIKILLE!
TOIVOO: TAMMIKUUN KALENTERIPOIKA!   ;)

http://www.irlanninterrieri.fi/kalenterikuvat2010_tulokset.html

 

 

Moikka,

On jäänyt tämä nettisivujen päivittely vähän vähemmälle. Lyhyesti Rikun kuulumisia:

Aloitimme remmiräyhääjäkurssin muutama viikko sitten ja sitä olisi nyt tiedossa jouluun saakka. Tarkoituksena on hioa pois Rikun urosvihaa, joka ilmenee pahiten hihnalenkeillä.

Kouluttajan mielestä ongelma piilee Rikun testosteronitasossa, joka on ilmeisen korkea. Riku käy ylikierroksilla siitä infosta, jota sen nenä ulkona käsittelee, eli joka puolella on kävellyt ihania narttuja ja jokainen vastaantuleva uros on uhka, jolle pitää raivota. Saimme ehdotuksen testosteronitasoa alentavasta hormonipiikistä tai -kapselista, mutta harkitsemme sitä vielä. Perehdyn asiaan ensin vielä vähän enemmän... On kyllä aika ilmeistä, että kaverin testosteronitaso on korkea - en vaan osaa vielä arvioida, että onko se piikin arvoisen korkea. On vaikea sanoa, kun ei ole koskaan omistanut rauhallisempaa kaveria.

Trimmaus olisi tiedossa lähiaikoina, saadaan karvaturilaasta muokattua taas meidän oma "nahka-sakke". Trimmauksen jälkeinen koira on kyllä ihan paras, näyttää aina puolet pienemmältä ja on suloisen pehmeä. Ja jos joku väittää, ettei irskistä lähde karvaa, niin tervetuloa kylään. Kyllä tuosta nykyisestä turilaasta lähtee...

Rikun ruokavalio on mennyt uusiksi, jätimme viljat kokeilumielessä pois pari kertaa toistuneiden hiivaperäisten korvatulehdusten vuoksi. Sopiva ruokavalio on vielä vähän hakusessa, Rikun masu ei ole tykännyt pelkästä lihan syömisestä... Tämäkin asia korjaantunee lähiaikoina.

Trimmauksen, oikean ruokavalion ja rähinäkurssin jälkeen meillä onkin kohta oikein iloinen, onnellinen ja tasapainoinen koirakaveri. Ei sillä, että nykyisessäkään olisi mitään vikaa..!

Ps. Niitä pentutreffejä ei taida olla tiedossa ainakaan ennen Rikun rähinän loppumista. Menisi vaan kaikilla hermo, kun Riku yrittäisi rakastaa tyttäriään ja ärisisi pojilleen... Kaveri ei tiedä olevansa iskä. :)